sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Kärjettömät palmikkosukat


Tällaiset kärjestä auki olevat sukat eivät liene sieltä käytännöllisemmästä päästä näillä pakkaslukemilla... Sukat ovat olleet valmiina jo vajaan vuoden, muistaakseni tikuttelin näitä viime pääsiäisenä. Malli on Novitan sukkalehdestä, joka mielestäni on varsin onnistunut julkaisu. Lehden kuvat ovat erityisen kauniita ja ainakin itse kaipailen välillä tuollaista "perusteosta", josta löytyy silmukkamääriä eri kokoisiin sukkiin.


Kärki auki -sukat, ohje Novitan Sukkalehdestä, lankana Novitan Alpaca


Ikkunaan ripustetut Mancora-pallot olivat puolestaan hämärien olosuhteiden kuvausrekvisiittana ja valonlähteenä.

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Tuubihuivi kierrätyskankaasta

Loppukesästä löysin kierrätyskeskuksesta palan kangasta. Löytöhetkellä en ollut ihan varma, onko se todella ruma vai kuoriutuisiko kuviosta jotakin kiinnostavaa.



Päädyin jälkimmäiseen ja nappasin alle euron maksavan kankaan mukaani. Kangas oli epäsymmetrinen, mutta leikkelin siitä n. 70 x 130 cm:n kaistaleen, huolittelin reunat ja ompelin rinkulaksi. 



Neulottujen tuubihuivien ja kaulureiden kanssa en ole oikein onnistunut, mutta koska puuvillasekoite ei anna kovin helposti periksi, tämä ei ole virahtanut käytössä.

Kankaan kuviointia mietin kyllä vieläkin...

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Uusi (uljas) aika

Hyvää alkanutta vuotta!

Monessa seuraamassani blogissa on ollut koosteita kuluneesta vuodesta. Täällä sellaista ei ehkä nyt tulla kuitenkaan näkemään. Mietiskelin, että on tässä jotain tullut puuhailtua, mutta kovinpa vähän niistä olen täällä huudellut. 

Mutta jos tekee vuoden aikana kolmet harmaat sukat ja kolmet valkoiset, lyhentää muutamat lahkeet ja ompelee verhot, neulailee ehkä pari pudonnutta nappia paikoilleen, niin... Niin kovinpa käytännölliseksi on mennyt tämä marttailu, huomaan!


Tuumailinkin, että tulevana vuonna haluan olla jollain tavalla vähän nokkelampi käsitöiden saralla, ja muutenkin. Nyt ei pidä kangistua kaavoihin, vaan koittaa liikautella aivonystyröitä hieman luovemmille raiteille. Toivottakaapa onnea matkaan!


Pienenä värienkäytön harjoitustyönä tein itselleni myssyn. Langan hamusin lankakauppa Kerän vieraillessa Helsingissä syksyllä. Myssyn seuraksi on neuloutumassa kaulahuivi. Lanka on Debbie Blissin Blue Faced Leicester Arania. (Lampaalla on kuulemma sininen naama!)

Väri ei ole ihan tyypillistä minua, mutta kyllä se vaan piristää. Samoin kuin tänään ja eilen taivaalla hetken aikaa pilvien lomassa pyörinyt keltainen mollukka!

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Matala profiili

Hyvää ensimmäistä adventtia itse kullekin säädylle!

Syksy on hurahtanut vauhdilla, tämänkään vuoden marraskuusta ei ole päässä kuin hataria muistikuvia, sellaista vauhtia viikot ovat vilisseet. Tämän syksyn pipokin on yhä puikoilla...


Maailman toiselle laidalle Australiaan sain kuitenkin lähetettyä nämä Paraphernalia-sukat yhden tuoreen maisterin jalkoihin.


Jo useamman joulun olen pitänyt koristelussa aika matalaa profiilia ja samalla kaavalla mennään nytkin. Hileet, kultanauhat ja välkkyvät valot eivät oikein tunnu omilta ja luokittelen itseni enemmän sellaiseksi olkitähti-ihmiseksi.


Nyt hankin kuitenkin jo pienen joulukukan, valkoisen tulilatvan. Koska kaupassa ei ollut kuin tällaisia tavallisia pieniä saviruukkuja, tuunasin sitä hieman koristenauhan ja kuumaliimapistoolin avulla. Oikeastaan viherkasviasetelmasta tuli näin ihan näppärän näköinen!


Joulukorttiaskartelut eivät nyt oikein sytyttäneet, joten tilasin muutamia kappaleita taas kanelikaupasta. Yllä oleva taitaa olla lempparini.

maanantai 13. elokuuta 2012

Lahjakirstu

Ajatusten ei todellakaan tarvitse olla vielä vuoden vaihteessa ja joulussa, ja lopetankin kyseisen ajankohdan aktiivisen miettimisen ihan pian. Sitä ennen kerron kuitenkin seuraavasta suunnitelmasta, jota olen jo hetken aikaa hautonut.

 

Useina vuosina aiemmin olen loka-marraskuun alussa havahtunut ajatukseen, että entäpä jos pyrkisin tekemään mahdollisimman monta joululahjaa omin kätösin! Lopputuloksena on ollut yksi melkein valmis lahja ja muutama paketista paljastunut "lahjakortti", jossa luvataan oikean lahjan pikaista toimitusta...


Tänä vuonna olen hieman aikaisemmin liikkeellä, mutta myös aivan uudella taktiikalla. Tuumin, että neuloisin jonkin verran lahjoja ns. lahjakirstuun, joista sitten saajat saisivat oman valintansa mukaan ottaa haluamansa. Oletettavaa on ettei tämä kuvan matkalaukku täyty neuleista aivan ääriään myöten, mikäli edellisten vuosien ennusmerkit pitävät paikkansa. Senkin varalle minulla on jo suunnitelma. Jottei joulunajan yllätyksistä menisi aivan maku, jätän jotain paljastettavaa myöhemmäksikin.

 

Ilmeistä kuitenkin on, että valittavana on yhdet tällaiset aivan tavalliset talvikenkään sopivat lämmittimet edellä esitellystä Vuorelman Vedosta. Harvoin pääsee käymään niin, että suorastaan unohdan neuloneeni sukat kuten näiden kanssa kävi. Löytyivät tuolta paperipussista ja langatkin oli päätelty!

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Harmahat

Olen huomaamattani hurahtanut harmaaseen. Ollaan jo siinä pisteessä, että mielestäni on olemassa "oikea harmaan sävy" ja "väärä harmaan sävy". Todellista "Greyn anatomiaa" siis.

Kesäkuussa löysin uuden lankakauppojen lempparin, Snurren. Sieltä kannoin somassa paperipussissa Vuorelman Vedon harmaata lankaa. Kerä muotoitui sedälleni syntymäpäivälahjaksi (ja tietenkin tuotannon ja toimituksen nopeasta aikataulusta on syyttäminen, ettei neulomuksesta ole kuvallista todistetta). 

Snurren ilmapiiristä inspiroituneena käväisin vielä kierrätyskeskuksessa, jossa käsiini tarttui oikea harmaiden kankaiden aarre: Marimekon Jokapoika-paidasta tuttua Piccolo-kangasta! (Tai näin ainakin toiveikkaana oletan, kankaassa kun ei ole hulpiota jossa olisi merkittynä kankaan valmistaja.) 

En vielä tiedä, mitä kankaasta voisi muotoilla. Voi olla että pidän sen vain aarteena laatikon pohjalla ja ajoin ihastelen sen sävyjä.


Koristekurpitsa, päärynä ja hunajameloni täydensivät mukavasti Vetoa.

lauantai 11. elokuuta 2012

Ihan helmi juttu


Alkukeväästä työpaikallani järjestettiin korukurssi, johon osallistuin itsekin työpäivän päätteeksi toki innolla. Luvassa oli ohjattua helmiaskartelua, joten tällainen koruaskartelukammoinenkin uskaltautui mukaan. 
 
Ohjaajalla oli mukanaan auton peräkontillinen helmiä, joihin kokeneemmat askartelijat tarttuivat kiinni hanakasti. Koska itse lukeuduin aloittelijoihin, kuuntelin kiltisti vielä ohjeet; minkä mittaiset siimat on tarkoitettu millekin korulle ja missä sijaitsevat lukkojen paikat ynnä muuta tärkeää. Tämän jälkeen vain helmiastioille kalastelemaan! Erään työkaverin kanssa pyrimme toteuttamaan mottoa: kun silmissä sumenee, niin tahti kovenee! Osa osallistujista pujottelikin itselleen melkoisen määrän uusia koruja. Itse menin kaikista mahdollisuuksita ja ideoista aivan lukkoon ja pähkäilin näiden muutamankin äärellä jokusen tovin.
 

Sain aikaiseksi kolme rannekorua ja yhden kaulakorun, joista esittelyyn pääsevät kaksi. Vedenvihreiden ja kirkkaiden helmien yhdistelmä on ollut näin kesällä kiva lisä melko värittömään pukeutumiseeni. Murretut punaiset saavat odotella syksyn ns. harmaata kautta.
 
Tein myös yhden Snö of Sweden -henkisen rannekorun valkeista helmistä, mutta sen lahjoitin jo eteenpäin. Kaulakoru siirtynee myös jouluiseen lahjakirstuun...

(Tämän kesän muiden askarteluiden dokumentoinnin olen ns. ulkoistanut tähän blogiin. Ystäväni on kerännyt häitään varten melkoisen ideapankin ja ajoin ihan äimänä olen hämmästellyt, mitä kaikkea esimerkiksi paperista voikaan tehdä! Oma apuni on keskittynyt toistaiseksi suodattimien värjäykseen.)