sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Soppaa ja silityskuvioita


Sunnuntain lounaaksi loihdin itselleni pikaisen keiton. Aiemmin kertomani ruokavaliouudistus on tuonut kaappiini punaisia linssejä, ja päätin kokeilla niitä tällä viikolla jo toistamiseen. Tähän tomaattipohjaiseen keittoon yhdistin
  • punaisia, liotettuja ja huuhdeltuja linssejä
  • hieman vihreää paprikaa
  • mausteita ja 
  • 2 dl paseerattua tomaattia   
Keiton nautiskelin raejuuston kera. Keitosta tuli melko tulista, maustamisessa on muutenkin hieman opettelemista. Aiemmin viikolla tein tomaatti-vuohenjuusto -keittoa punaisten linssien kera, ja siitä tuli itse tehtynä eineskeiton vertaista, ellei jopa parempaa, jos nyt oikein kehaisen!

Lisäaineeton elämä on ollut ensimmäisen vajaan viikon ajan melkoista tutkimusmatkailua. Myös muutamia myönnytyksiä olen joutunut tekemään väkisin. Esimerkiksi laitosruokailuun minun on lähes mahdotonta vaikuttaa ja opiskelijana olisi typerää jättää syömättä lämmin ruoka 2,50 euron hintaan. Lisäksi huomasin, että mikäli aion syödä esimerkiksi tiettyjä maitotuotteita, on lisäaineita mukana jonkin verran bakteeri- ja homekasvua hillitsemässä. Tällä hetkellä etsin lisäaineetonta leikkelettä leivän päälle, jossa uskon olevan puuhaa kerrakseen...

Lisäksi huomasin,etten nähtävästi halua vain lisäaineetonta, vaan myös luomua ja mielellään kotimaista. Näiden tiettyjen tekijöiden kanssa ruuan hankinnasta tuleekin joissain tilanteissa melko kinkkistä ja kyseenalaistuksia joutuu tekemään monenkin ruoka-aineen kohdalla. Kaikenkaikkiaan uskon kuitenkin, että näistä pohdiskeluista on lopulta enemmän hyötyä kuin haittaa.

 Kuvan alalaidassa on mielestäni ilmiselvä Shamaani Pusutin Putouksesta. :) 

Tähän loppuun esittelen vielä seuraavan: Sukie-silityskuviokirjanen. A5-kokoiseen kirjaan on sisällytetty 20 silityskuvioarkkia erilaisilla somilla kuvioilla. Sain kirjan ystävältä lahjaksi Tukholman matkalta, ja kyseinen kirjaidea on minulle ainakin kokonaan uusi. Lähipiiri saakin varmasti jatkossa keittiöpyyhkeensä ja t-paitansa näillä kuvioituina, hahaa!

 

Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille!

3 kommenttia:

  1. Kotimaisuudesta tuli mieleen, kun kävin viime kesänä kuuntelemassa luentoa ekologisesta ruokailusta, niin sanottiin vain esim. talvisaikaan suomalaisten vihannesten (tomaatit, kurkut) ostaminen ei oo järkevää, ekologisempaa on ostaa talvisaikaan ulkomaalaisia, koska niiden kasvattamiseen ei oo käytetty turhaa sähköä ja tuonnista tuleva saaste on suhteessa pienempää, kuin ostaa Suomessa sisällä sähköllä ja vedellä kasvatettuja vihanneksia. Kestävämpää on siis talvella syödä ulkomaalaista. Paljon muutakin fiksua asiaa tuli esille (mm. pakkausjäte on pienin haittatekijä maailmalle joten miun yritys ostaa vähemmän muovia on lähes turhaa), mutten voi kaikkee enää muistaa.

    VastaaPoista
  2. Joo, tuossa kasvisten kotimaisuus-asiassa joutuu tosiaan punnitsemaan ilmastotekijöitä. Suomen leveysasteilla olisi kaiketi talvella ekologisinta syödä Suomessa viljeltyjä juureksia, kuten lanttua ja porkkanoita. Lähinnä tässä on totuteltu liian hyvään, eihän meidän ois tarkotuskaan syödä talvella salaatteja ja tomaatteja saatika appelsiineja?

    Tuosta pakkausjätteestä luin vastikään Yhteishyvästä. Se oli miullekin uutta, että tuotteesta ilman hyvin suunniteltua pakkausta syntyy enemmän hävikkiä ja jätettä kuin pakkaamatta jättäminen. Esimerkiksi säilyketölkkiin pakattu tomaattimurska aiheutti suuret määrät jätettä, sillä kolhiinnuttuaan tölkin sisältöä ei voi enää käyttää. Kun tomaatti on vaihdettu kartonkipakkaukseen on hävikin määrä kutistunut paljonkin.

    Sen oon huomannut, että lähes joka ostoksesta saa aikaan suurenkin ahdistuksen aiheen, mikäli haluaa. Toisaalta kun jonkun asian on tutkinut ja hyväksi havainnut, on se taas askelen lähempänä sitä, ettei ihan joka asiasta tartte vaipua maailmantuskaan!

    VastaaPoista
  3. Ja vielä tuosta ruoka-asiasta: Uuden mustan puolella julkaistiin Kausiruoka-kirjasta juttu. Varmasti hyödyllinen teos, mikäli ilmastovaikutukset ruuan saralla kiinnostavat enemmän! :)

    http://www.uusimusta.fi/etusivu/2011/5/10/jos-hiilidioksidi-ei-maistu.html

    VastaaPoista