Kalajoki-sukat

Ystävälle lahjaksi neuloituvat Kalajoki-sukat. Ohje oli selkeä, kuten moni muukin on mainostanut. Neuloin ohjeesta poiketen sukat Seitsemästä Veljeksestä. Lopputulos oli ehkä hieman järeämpi, mutta varmasti lämmin. Samalla voin iloita lankavarastojen vähittäin tapahtuvasta hupenemisesta, jes!

Rapakon takaisena tuliaisena sain mahdollisuuden kasvattaa tomaatin jos toisenkin. Siemenet kylvin paketin mukana tulleeseen multapellettiin, joka kastelun jälkeen kupli ja kuohui, mutta asettui kuitenkin kiltisti purkkiin aloilleen. Tiedossa on kärsimätöntä odotusta! Aiemmin kylvämäni herneet ovatkin jo versoneet ja kotikonnuilta tuodut omenapuun oksat puhkeavat kukkaan piakkoin. Kun kevättä ei ehdi ihmetellä ulkona, on se nähtävästi tuotava sisälle.

Totoro-lapaset

Neuloin eräälle ystävälle Totoro-lapaset ravelrysta löytyneen ohjeen pohjalta. Ohje oli ollut mielessä jonkin aikaa, kunnes keksin, kenelle voisin kyseiset lapaset toteuttaa.

Itse olen nähnyt japanilaisen Tonari no Totoro/Naapurini Totoro -elokuvan ala-asteikäisenä ja se iski jo silloin. Nyt vanhempanakin se viihdyttää, kuten kyseisen Studio Ghiblin muutkin filmit.

Kirjoneuleita en ole harrastanut hetkeen ja tässä projektissa se näkyy hieman ikävällä tavalla. Ihan ensimmäisessä lapasessa mentiin niin ronskisti metsän puolelle jo lankavalinnoissa, että se makaa yhä työpöydällä surkeana odottamassa purkutuomiota. Viralliset lahjalapset onnistuivat sitten jo paremmin. Tumput ovat melko kapeat, mutta lahjan saaja vakuutteli, että pitää napakoista lapasista.

Mukavimpana yksityiskohtana lapasissa on mielestäni kämmenpuolen sade-kuvio ja peukalossa seikkaileva pikku-Totoro, joka on lehden alla suojassa sateelta!

Mikäli kyseinen elokuva on jolta kulta vielä näkemättä, niin suosittelen sitä lämpimästi!

Totoro-kuva Googlen kuvahaulla.

Sveiki - Terveisiä Latviasta

Vietin miniloman Latviassa ihastellen Riian vanhaa kaupunkia. Nähtävää oli paljon, muutamassa päivässä ehti nähdä aimo annoksen, mutta seuraavaankin kertaan jäi vielä muutama kirkko ja museo vierailtavaksi!

Näkymä Pyhän Pietarin kirkon tornista Daugava-joelle




Näköala samaisen kirkon huipulta

Matkalta tuli vahingossa hankittua jopa yksi kerä lankaakin. Vierailimme Hobbywool - neulekahvilassa/liikkeessä. Puoti oli viehättävässä vanhassa rakennuksessa. Myytävänä oli minullekin tuttuja merkkejä, mutta myös omaa tuotantoa.

Joka tapauksessa, jos satutte Latvian reissuillanne kyseisille kaduille, suosittelen vierailemaan liikkeessä! Katsotaan mitä langasta saan aikaiseksi, koeneuloin sitä jo vimmatusti junaillessani itseäni opiskelujeni pariin. Gradun aloittelu on saanut minut neulomaan vaarallisen paljon...

Uzredzesanos - Näkemiin!

Vauvanpeitto

Pikkuinen vauvanpeitto valmistui rotinaviemisiksi helmikuun alussa. Isoäidin neliöitä oli 72 kappaletta ja kooltaan ne olivat noin 8x8 cm. Pohdiskelin, olisiko peiton pitänyt olla hieman suurempi, mutta näytti siltä, että puolimetrinen pikkumies mahtuu peitolla pötköttelemään ainakin näin alkuun. Ja myöhemminhän paikallaan olo ei varmaan kiinnostakaan niin paljon?

Lankana käytin ruskeaa Mandarin Petitiä ja vihreää Garn Studion Safrania. Koukku oli kokoa kolme. Peiton taakse oli tarkoitus kiinnittää vielä ruskea puuvillakangas, jotta peite olisi esimerkiksi vaunuissa käytettynä lämpimämpi. Taustakangas jäi kuitenkin pois, sillä aloin epäillä, ettei sen kiinnitys joustavaan virkattuun reunaan onnistuisi siististi.

Tämä työ oli mittavin hetkeen. Lankaa jäi vielä, joten ehkä siitä syntyy vielä vaikkapa pieniä neuleita jatkossa. Vauvoja on tulossa lähipiiriin useampikin. Seuraavaksi kuitenkin lapasia ja pipoja aikuisille ystäville!

Isoäitien peruja

Hetkiseksi vielä viime vuoteen, joka ei näemmä käsityösaavutuksiltaan ollut kovinkaan kummoinen.

Sain joululahjaksi kauniin ripsiliinan, jolle ei vielä ole aivan arvoistansa paikkaa. Muisti virkistyi kuitenkin sen verran, että havaitsin aikoinani ylioppilaslahjaksi saamani kahviastiaston käyvän liinan kanssa hyvin yhteen.

Arabian kahviastiasto on äitini mummon peruja, ja toistaiseksi se makaa "kapiokirstussa" säilössä, eli tilanteessa on sikäli hieman lavastuksen makua. Hento vaaleanpunainen ja harmaa kulkevat kuitenkin mukavasti käsi kädessä!

Hieman toisenlaisen värimaailman äärelle olen päässyt näitä tilkkuja tehdessäni. Isoäidin neliöitä sain loman aikana virkattua 72 kappaletta ja niistä pitäisi muotoutua pienikokoinen pötköttelyalusta rotinaviemisiksi. Aloitin kyseisen peiton virkkauksen jo aiemmin syksyllä, mutta suorakaiteen virkkaus olikin melko haastavaa. Peitto muistutti alkumetreillä lähinnä kolmiota, joten purkupuuhien jälkeen päädyin neliöihin. Katsotaan kuinka tässä vielä käy, palojen liittäminen on vasta aluillaan.

Lokaa kuukauden verran

Kerroin aiemmin saamastani käsityöaiheisesta läksiäislahjasta. Ja tässäpä tämä. Esimieheni oli lounaskeskustelun pohjalta valinnut tämän kirjan sekä lahjakortin, jolla saan tarvikkeita. Kirja on kattava, siinä on perusteet niin neulomisesta kuin huovutuksesta sekä tilkkutöistä. Haastavuutta lisää se, että käsittääkseni kirjassa neuvotaan neulomaan juuri sillä "väärällä" tavalla, tai ainakin kuvat vaikuttavat erilaisilta, kuin mihin olen tottunut. Kun seuraavan kerran hämmästelen brittinaisten langanheittoa, voin katsastaa oikeaoppisen viskauksen kirjasta!

Paraphernalia-sukka Regian galaktisesta langasta on ollut pidemmällä jo jonkun aikaa. Sukasta tulee melkoisen napakka. Ja kiertäen tehty joustin oli ajaa miut ohuilla puikoilla hulluuden partaalle, mutta siitäkin selvittiin. Työssä edistymistä hidastaa tenkkapoo eräässä kohtaa ohjetta ja tätä ongelmaa olen nyt noin kuukauden päivät hautonut. En kovin aktiivisesti, ymmärrättehän. Toisin sanoen neule on korissaan kiltisti odottamassa inspiraatiota...

Tällä haavaa olenkin keskittynyt virkkaukseen. Projektissa on tarkoitus tuhota täsmäasein isompi kasa lankaa ja lahjoittaa se sitten aikanaan eteenpäin. Pääasia, että yksi kassillinen lankaa saadaan tästä yksiöstä ulos! Huomasin muutoinkin, että tällaiset pitkälliset projektit, joiden ohje ei vaadi ajattelutyötä, sopivat toistaiseksi hyvin käsityöksi. Voin virkata rivin silloin, toisen tällöin. Tosin en ollut virkannut mitään pitkään aikaan, joten hetken jo luulin, että joko peukalostani lähtee pala pois, tai siihen kasvaa jotain lisää. Nyt nahka on onnekseni jo sen verran paksu, että jälkeä syntyy ilman suurempia kipuja!

Ensisijaisena projektina on kuitenkin parantua pitkittyneestä flunssasta joka alkaa pitemmän päälle jo raastaa hermoja. Viltin alla makaaminen ei edistä opintoja, ja se on kyllä outoa.

Matkan edetessä

Puolivuotinen tauko saanee päätepisteensä. Pipon jälkeen puikoilta on päässyt yksi pari sukkia, jotka sain taiottua noin kolmen kuukauden työstämisen jälkeen isälleni saapassukiksi.

Puolen vuoden aikana ehti kuitenkin sattua ja tapahtua monenlaista. Opintojen myllynkivi jauhoi tasaista tahtiaan. Ajoittan toki tuntui kuin kivi olisi vastinparinsa luota kierähtänyt selkään kannettavaksi. Siltikin, sain kesän aikana suoritettua myös työharjoittelun, joka taasen aiheutti monen monituista mutkaa kuluneeseen kesään ja sitä edeltäneeseen kevääseen. Hakuprosessi, jännitys, pakkaus ja suunnan otto kohti pk-seutua. Ja noin reilu viikko sitten uudelleen pakkausta, suunnan ottamista ja uusvanhaan totuttelua.

Jotain uutta voi myös ilmestyä tänne. Harjoittelupaikkani kiitti minua työpanoksestani käsityöaiheisella lahjalla, josta olen otettu.

Mutta, kuten opiskelijatoverini totesi: "Laitetaan mylly pyörimään!"