Värinä harmaa

... ja maastoutuminen vaihtelevan synkeisiin keleihin on helppoa.

Harmaa tuntuu olevan minulle uusi musta, ainakin ulkopukeutumisessa. Olen huomannut vaatekaappini sisältävän lähinnä tummia vaatteita, jotka sopivat keskenään yhteen. Lopputuloksena kahlaan muutoinkin harmaassa kelissä tummiin pukeutuneena. Olen koettanutkin hankkia myös muun värisiä vaatteita, ja aloittanut värityksen, no, harmaalla.

Välikausitakin kanssa ei tuntunut olevan sopivaa päähinettä, joten puikot heilumaan.

Lankana Schachenmayr nomotta
Puikot kokoa 2

Pipon kruunaa tupsu. Tällaisia en ole askarrellut kai ala-asteen jälkeen! Ehkä alitajunnassa kummittelevat lapsuudesta kavereiden hillittömät tupsupipot, joihin nuoskalumi tarttui hanakasti kiinni, ja lopulta koko myssy ei ollut kestää päässä...

Muutama vuosi sitten askartelin Älä osta mitään -päivänä pullonkorkista ja pitsistä korun, jonka keskustaan liitin heijastavaa kangasta. Tupsupäähineeseen yhdistettynä se luo hieman tårta på tårta -efektin, mutta halpana henkivakuutuksena ajattelin sitä kuitenkin pitää tuossa ohimolla kiilumassa. Olen pohtinut, että pitäisi neuloa pipo tai lapaset, joihin jo valmiiksi kutoisi heijastinlankaa sekaan!

Eat Pray Love

Päätin hetki sitten pitkällisen lukuprojektin, ja koska olen esitellyt muitakin lukuprojekteja, päätin vilauttaa teille seuraavaa teosta.

Kesällä muutama ystävä suositteli minulle Elizabeth Gilbertin "Omaa tietä etsimässä" -kirjaa lomalukemiseksi. Lueskelin sitä pienissä pätkissä, ja nyt pari päivää sitten sain kirjan päätökseen. Kirjan takakannessa oli vasta maininta, että siihen pohjautuva elokuva on tekeillä. Nyt tulevana sunnuntaina olisi tarkoitus käydä katsomassa tuo Eat Pray Love -elokuva.

Kirjan tyyli on päiväkirjamainen. Kirjoittaja on kokenut avioeron ja lähtee itsetutkiskelumatkalle vuodeksi, viettäen useamman kuukauden Italiassa, Intiassa ja Indonesiassa. Italiassa hän keskittyy ruokaan, Intiassa meditointiin ja hengellisyyteen ja Indonesiassa hän pyrkii yhdistämään nämä molemmat.

Kirja sukeltaa alussa melko syviin vesiin ja toisen selviytymiskamppailua oli raskasta lukea. Raskaan alun jälkeen kirja lähtee hienosti käyntiin, mutta aika ajoin se menetti minusta jännitteen.Kirja lojuikin pitkän ajan lukematta, ennen kuin kävin siihen uudestaan käsiksi. Lisäksi suomennostyö on ainakin tässä vuoden 2007 painoksessa ajoittain heikko; häiritseviä kirjoitusvirheitä on minun makuuni liian runsaasti. Teoksessa on mielestäni mielenkiintoinen "selviytymistarina" ja sen mukana pääsee edulliselle matkalle maailman eri kolkkiin.

Odotan mielenkiinnolla, kuinka kirja on muokkautunut elokuvaksi. Tosin Julia Roberts Elizabethinä tuottaa melkoisia ennakkoluuloja. Pidän hänestä näyttelijänä, mutta olisin toivonut pääosaa näyttelemään jonkun "tavallisen pulliaisen".

Seuraavana kirjapinossa on odottamassa Humiseva harju, joka sekin on ollut tauolla kesästä...

Kesän parvekkeella viihtynyt Pelargonia uhmasi kylmää syyssäätä
ja kasvatti monta nuppuvartta.
Pelastin niistä muutaman sisätiloihin pakkasilta.

Pienen pojan paita

Ystäväni "perusti perheen" ja päätin lähettää esikoisen kunniaksi jotain itse tehtyä. Työksi valikoitui villapaita noin puolivuotiaalle. Jätin puseroon jonkin verran kasvun varaa, ja näin syksymmällä tuolle on ehkä enempi käyttöä.

Vauvan neule
n. 1/2-vuotiaalle
Moda 1/2007
Lankana harmaa 7 veljestä

Napit löytyivät omista varastoista.
Niissä on aitoa helmiäistä!

Vaihdoin ohjeen korinpohjaneuleen sileään. Lankakin oli hieman tuhdimpaa, mutta miusta puserosta ei tullut liian kankeaa tai karhea. Tulevalla käyttäjällä on niin vahvat pohjalaiset juuret, että vauveli kierii siinä varmasti pelkän sisun voimalla!

Tässähän pitää alkaa liikutella kutimia tiuhempaan tahtiin, mikäli aion saada jouluksi jotain valmista. Tänne keskiseen Suomeen satoi viime yönä ensilumi joten villasukkakausi saatiin korkattua! Lisäksi hattuhyllyllä ei tuntunut olevan "mitään sopivaa", joten pitänee neuloa itsellekin uusi pipo.